Huoltoriidat vallankäytön välineenä

Huolto- ja tapaamisriidoista puhuttaessa unohtuu usein, että suurin osa eroavista vanhemmista kykenee hoitamaan lasta koskevat asiat sovinnossa. Tutkimusten mukaan 90% lapsen asioista pystytään ratkomaan riidattomasti ja sopimukset vahvistetaan sosiaalitoimessa. Tuomioistuimessa käsitellyistä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevista asioista noin puolet on riidattomia. Riitautuneista asioista suuri osa päätyy oikeudenkäynneissä tai sovittelussa sovintoon. (Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa)

Niissäkin tilanteissa, joissa lapsen vanhemmat ovat eri mieltä lapsen aseman järjestämisestä, konfliktin taso vaihtelee.

Huoltoriidat voidaan Aaltosen mukaan luokitella kolmeen tasoon: 1) Psykologisiin riitoihin, 2) patologisiin riitoihin ja 3) tasapeliriitoihin. Psykologisissa riidoissa vanhempien kyky toimia huoltajana on alentunut erilaisten psykososiaalisten ongelmien johdosta. Patologisissa riidoissa vanhempien riidat ovat niin syviä ja pitkäaikaisia, että riita on johtanut toisiaan seuraaviin huoltajuusoikeudenkäynteihin. Tasapeliriidoissa vanhemmat ovat yhtä vahvoja huoltajaehdokkaita, eikä heidän riitansa ole syvä tai patologisoitunut.          

Kokemuksemme mukaan väittämä, että riitoihin tarvitaan aina kaksi, ei kuitenkaan päde lasten huoltoriitoihin. Hyvin usein huoltoriidassa vastapuolella on tutkimustenkin mukaan häiriöinen vanhempi, jonka päämääränä ei ole lapsen asioista sopiminen tai toiminta lapsen edun hyväksi, vaan toisen vanhemman kiusaaminen ja kosto. Hän ei pysty näkemään toimintaansa ja sitä, kuinka huoltoriita vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja psyykkiseen kehitykseen. 

Aaltosen mukaan usein oikeussalissa käytävät konfliktit eivät tosiasiassa edes kosketa varsinaisesti lasta vaan kyseessä on tunnetason konflikti. Eron aiheuttamat pettymykset, katkeruus ja loukkaukset aiheuttavat suuria tunteita, joita puretaan lakimiesten avustuksella pahimmillaan vuosikausia. Oikeudenkäynnillä ei kuitenkaan voida ratkaista emotionaalisia ristiriitoja. Päinvastoin pitkä oikeudenkäynti on omiaan  kärjistämään vanhempien välistä vastakkainasettelua, kun vanhemmat pyrkivät osoittamaan tuomarille omien näkemystensä oikeellisuutta ja toisen vanhemman näkemysten virheellisyyden. Tällaisessa tilanteessa vanhempien olisi syytä pysähtyä ja miettiä lasta ja noidankehää, mihin tämä on joutunut. Olisiko vanhempi itse halunnut lapsena joutua samankaltaiseen tilanteeseen, jonka nyt on aiheuttanut omalle lapselle?

Huoltoriitojen keskiöön joutuneet lapset eivät kykene ymmärtämään, miksi heidän vanhempansa riitelevät. Lapsi kokee suurta lojaaliteettiristiriitaa yrittäessään ymmärtää kummankin vanhemman vakuutteluja siitä, että juuri hänen näkökantansa on oikein ja toisen väärä. Suurimmassa osassa tapauksia häiriöisen vanhemman harjoittama manipulointi ja vieraannuttaminen ovat äärimmäinen keino saada lapsi omalle puolelleen ja kääntymään toista vanhempaa vastaan. On tapauksia, joissa lapsi on onnistuttu vieraannuttamaan toisesta vanhemmasta jopa lopullisesti. Vaikka vieraannuttaminen onkin huomioitu uudessa lapsen huoltolaissa, ei se itsessään ole rikos. Kun vieraannuttaminen aiheuttaa lapsen henkiselle terveydelle haittaa, se täyttää rikoksen tunnusmerkistön samalla tavalla kuin henkinen väkivalta voi täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön ja olla siten rikos. Oli kyseessä minkäasteinen huoltoriita hyvänsä, on ilmiselvää, että lapsen usko vanhemman haluun tarjota turvaa ja suojaa järkkyy perustavanlaatuisesti. Lapsi voi jopa kohdistaa syyllisyydentunteita itseään kohtaan, sillä vain harva samanikäinen lapsi joutuu käsittelemään yhtä raskaita asioita kuin hän.

Häiriöinen ei kykene ajattelemaan lapsensa tai toisten ihmisten parasta, joten vastuu siirtyy ei-häiriöiselle vanhemmalle. Älä alistu, älä myöskään provosoi tai provosoidu vaan säilytä malttisi, rauhallisuutesi ja harkintakykysi joka tilanteessa.  Älä etsi virheitä toisesta tai syytä häiriöistä vaan tarkkaile itseäsi ja omaa toimintaasi. Hae apua terapiasta ja muilta auttavilta tahoilta. Jätä häiriöinen rauhaan, mutta toimi silloin, kun sinua tai lastasi kohdellaan väärin. Tee välttämätön rauhan saavuttamiseksi, mutta sen saavutettuasi pidä häiriöinen pois elämästäsi kaikin tavoin. Sinä et halua riitaa vaan elää rauhassa omaa elämääsi. Se on sinun, mutta ennen kaikkea lapsen oikeus.

Tuija Niemenmaa, toimitusjohtaja Apua Minulta Sinulle Oy